ByggSMART-verkkomessujen seuraavat livepäivät ovat 7.- 8. lokakuuta!

ByggSMART-verkkomessujen seuraavat livepäivät ovat 7.–8.10.2021, jolloin rakennusalan mielenkiintoisimmat puheenvuorot suoratoistetaan studio-olosuhteista. Messukävijöille osallistuminen on maksutonta! Puheenvuorot suoratoistetaan messusivustolla. Puheenvuorojen tallenteet ovat vapaasti katsottavissa messusivustolla.

Ilmoittaudu mukaan, niin pidämme sinut ajan tasalla seuraavien livepäivien ohjelmasta!

Prima Natur pvc-vapaa tuulikaapin ritilämatto
Perinteisten kumisekoitteisten pvc-tuulikaappimattojen tilalle on nyt tarjolla ympäristöystävällinen vaihtoehto, joka on täysin vapaa pvc:stä.
Kotimainen luonnonkivi on kestävä ja vastuullinen valinta
Valitsemalla kotimaisen luonnonkiven teet vastuullisen valinnan. Tampereen Kovakivi valmistaa suomalaisesta graniitista laadukkaat rakennus- ja ympäristökivet. Kotimainen luonnonkivi on kestävä ja hiilijalanjäljeltään ylivoimainen verrattuna moneen muu...
Teräksen uusi aikakausi on täällä
Uraauurtava teknologia, joka mullistaa ruostumattoman teräksen käytön.
Kangasalantien melusuoja
Tampereen Kangasalantielle asennettiin betonisen törmäyskaiteen päälle läpinäkyvä 0,5m korkea melusuojarakenne.

“Tapahtuma oli täynnä kiinnostavia puheenvuoroja, ja niitä oli helpompi seurata kotitoimistolta käsin.”

Kari, ByggSMART 2020 -osallistuja

Ilmoittaudu mukaan nyt!

Vähärauman monitoimitalo Porissa

Länsi-Porissa sijaitsevan Vähärauman koulun oppilaat aloittivat lukuvuoden uudessa monitoimitalossa, jossa ovat myös alueen kirjasto ja hammashoitola. Ripeästi edenneen rakentamisen kokonaiskustannukset ovat noin 13 miljoonaa euroa, joka alittaa alkuperäisen budjetin kahdella miljoonalla eurolla poikkeusajoista huolimatta.

Monitoimitalossa on betonirakenteelle tyypillinen pilari-palkki-ontelolaattarunko. Monitoimitalon ulkoseinän sisäkuori on elementtiä. Julkisivu on tiiltä, ja tehosteena on käytetty värikkäitä julkisivulevyjä. Vesi­katteena on konesaumattu pelti.

Porin kaupungin rakennuttajainsinööri Miika Pennanen kertoo, että Vähärauman monitoimitalon tontilla oli aiemmin vuosina 1929 ja 1983 valmistuneet koulurakennukset, joissa oli todettu sisäilmaongelmia. Kaupungin palveluverkkoselvitystä tehtäessä oli ensin ajatuksena vanhan koulurakennuskokonaisuuden peruskorjaus, mutta tästä luovuttiin.

Porin kaupunginvaltuusto teki toukokuussa 2019 päätöksen Vähäraumantien ja Kapraantien väliselle alueelle rakennettavasta noin 600 oppilaan Vähärauman koulusta. Lisäksi rakennukseen päätettiin sijoittaa aluetta palvelevat kirjasto ja hammashoitola. Tontilla olleet vanhat rakennukset purettiin syksyllä 2019. 

Uudisrakennuksen maaliskuussa 2020 valmistuneen hankesuunnitelman laati Arsatek Oy. Monitoimitaloa suunniteltaessa käytiin rakennuttajainsinööri Miika Pennasen mukaan perinpohjainen keskustelu mahdollisuudesta rakentaa puukoulu, mutta vaaka kallistui betonin kannalle. Linjauksena toimi­alalla oli, että suuret rakennukset tehdään betonirunkoisina.

Koulun sydän on kahden kerroksen korkuinen aula ja ruokasali, jossa ovat oppimisportaat toiseen kerrokseen.Vähärauman koulussa aikaisemmin opettajina toimineiden taiteilijoiden Raija Kuisman ja Kari Kuisman teoksissa lasten piirtämistä kasviaiheista ovat syntyneet valokuvateokset lattiaan ja lasiteos ikkunaan.

Vähärauman monitoimitalon arkkitehti­suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Mikko Uotila Oy. Suunnittelutyöt alkoivat heinäkuussa 2020, ja tammikuussa 2021 järjestettiin tarjouskilpailu rakentamisesta. Vähärauman monitoimitalosta saatiin neljä tarjousta, joiden perusteella toteuttajaksi valittiin Astora-Rakennus Oy.

– Urakkamuotona oli perinteinen jaettu urakka, joka tämän kokoluokan hankkeessa osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Rakentaminen alkoi huhtikuussa 2021. Työt etenivät suunnitellusti; rakennusaika oli noin vuosi ja 3 kuukautta, Pennanen kertoo.

Hanke suunnittelu- ja toteutusvaiheineen onnistui hänen mielestään hienosti, vaikka samaan aikaan oli koronapandemia ja projektin toisella puoliskolla alkoi Ukrainan sota.

Sisätilojen pinnat ovat hillittyjä. Kalusteita voi siirrellä ja ryhmitellä tarpeen mukaan. Koululla oli oma kalustetiimi, joka perehtyi eri vaihtoehtoihin.

– Työmaalla oli tiedossa materiaalien saatavuuden mahdolliset ongelmat, jotka onnistuttiinkin välttämään hyvällä ennakoinnilla. Materiaalien hinnoissa tapahtui kyllä nousua, minkä vaikutus kiinteähintaisessa urakassa kohdistui urakoitsijoihin.

Vähärauman monitoimitalon kokonaiskustannukset ovat 13 miljoonaa euroa, joka on 2 miljoonaa vähemmän kuin hankkeeseen oli alun perin budjetoitu. 

– Budjetin alitukselle ei ole yksittäistä selitystä, vaan se on usean tekijän summa. Näitä ovat muun muassa hyvä suunnittelu ja oikeaan aikaan pyydetyt tarjoukset sekä vähäinen lisä- ja muutostöiden osuus, Pennanen kertoo.

Kaksikerroksisen monitoimitalon kerrosala on 6237 ja bruttoala 6579 neliömetriä. Monitoimitalo ylittää hieman tontilla olleen rakennusoikeuden, minkä vuoksi sille haettiin poikkeamislupa.

Kosteudenhallinta avainasemassa

Hankkeen toteutuksessa noudatettiin kosteudenhallinnan Kuivaketju 10 -toimintamallia ja Terve talo -kriteerejä. Suunnittelun ja rakentamisen eri vaiheissa valvotaan erittäin tarkasti toimivan, turvallisen ja laadukkaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Rakentaminen tapahtui sääsuojassa, joka päästiin pystyttämään kun runko oli pystyssä. Rakentamisen aikana rakennuksen rakenteiden kosteuksia seurattiin jatkuvilla mittauksilla, eikä rakenteita saanut peittää ennen kuin oikeat kosteusarvot oli saavutettu.

Monitoimitalon toteutuksessa noudatettiin kosteudenhallinnan Kuivaketju 10 -toimintamallia ja Terve talo -kriteerejä. Tontilta purettiin ensin pois vuosina 1929 ja 1983 valmistuneet koulurakennukset, joissa oli todettu sisäilmaongelmia.

Astora-Rakennuksen työpäällikkö Juha Oksa kertoo tontin maaperän soveltuneen hyvin rakentamiseen, eikä esimerkiksi paalutusta tarvittu, vaan perustus voitiin toteuttaa maanvaraisena.

Monitoimitalossa on betonirakenteelle tyypillinen pilari-palkki-ontelolaattarunko. Monitoimitalon ulkoseinän sisäkuori on elementtiä. Julkisivu on tiiltä ja tehosteena on käytetty värikkäitä julkisivulevyjä. Vesi­katteena on konesaumattu pelti.

Rakennus saatiin sovitusti valmiiksi heinä­kuussa 2022. Viimeistelytöitä tehtiin vielä samaan aikaan kalustuksen kanssa.

Urakoitsijan kannalta hanke sujui Oksan mukaan hyvin.

Koulun luokkatilat ja hallintotilat ovat pääosin toisessa kerroksessa. Osa tiloista voidaan avata toisiin tiloihin siirtoseinien avulla.

– Laajassa hankkeessa on toki aina yhteensovittamista, mutta isompia haasteita ei tullut vastaan. Työnjohtajina toimineet Tuomas Pienimäki ja Jaakko Haapa hoitivat muun työporukan kanssa projektin hienosti maalin. Työmaavahvuus oli keskimäärin 50 henkilöä, Oksa kertoo.

Monikäyttöiset ja laadukkaat tilat

Vähärauman koulun rehtori Jaana Kujansuu iloitsee uusista tiloista.

– Vuodesta 1885 toiminut Vähärauman koulu on yksi Porin vanhimmista kouluista. On hienoa, että perinteinen koulu sai nykyaikaisen rakennuksen. Tilat ovat tavoitteen mukaisesti muuntojoustavat mahdollistaen hyvin yhteis- ja samanaikaisopettajuuden.

Monitoimitalon pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Mikko Uotila.

– Arkkitehtisuunnittelu tehtiin hankesuunnitelman perusratkaisujen mukaisesti. Käyttäjät osallistuivat aktiivisesti tilaratkaisujen suunnitteluun. Niissä korostuvat toiminnallisuus, monikäyttöisyys ja laadukas oppimisympäristö, Uotila kertoo.

Koulun sydän on kahden kerroksen korkuinen aula ja ruokasali, jossa ovat oppimisportaat toiseen kerrokseen.

Ensimmäisessä kerroksessa ovat ruokasalin ja keittiön lisäksi taito- ja taideaineiden oppimisympäristöt eli makers-space.

– Ensimmäisessä kerroksessa ovat ruokasalin ja keittiön lisäksi taito- ja taideaineiden oppimisympäristöt eli makers-space sekä kahteen osaan jaettava liikuntasali. Näyttämö­tilassa on ääntä eristävät siirtoseinät ja se avautuu sekä ruokasaliin että toisella puolella olevaan liikuntasaliin, Uotila kertoo.

Monitoimitalossa on paljon iltakäyttöä, mikä on otettu huomioon sisäänkäyntien määrässä ja sijoittamisessa. Kirjasto ja hammas­hoitola ovat myös rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. 

Koulun luokkatilat ja hallintotilat ovat pääosin toisessa kerroksessa. Oppisolut muodostuvat luokista 1 ja 2, 3 ja 4 sekä 5 ja 6. Solujen keskellä on oppitori, ja luokkatilojen vieressä on pientoimintatiloja. Osa tiloista voidaan avata toisiin tiloihin siirtoseinien avulla.

Rehtori Jaana Kujansuu kiittelee yhteistyötä suunnittelijoiden kanssa. Esimerkiksi aulatiloihin saatiin käyttäjien toivomuksesta lisää käsienpesupisteitä.

Sisätilojen pinnat ovat arkkitehti Mikko Uotilan mukaan hillittyjä. Käyttäjille annetaan siten mahdollisuus tuoda tiloihin väriä sisustusratkaisuilla ja kalusteilla, joilla on oma tehtävänsä myös tilojen muuntojoustavuudessa. Niitä voi siirrellä ja ryhmitellä kulloisenkin tarpeen mukaan.

Kirjasto ja hammas­hoitola ovat rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa.

Kalustehankinta tehtiin urakasta erillisenä käyttäjän hankintana. Hankinta oli varhaisen vaiheen kilpailutusmalli, jossa käyttäjät pääsivät vaikuttamaan tuleviin kalusteisiin. Koululla oli oma kalustetiimi, joka perehtyi eri vaihtoehtoihin.

– Kalustesuunnittelua tehtiin monissa työpajoissa. Lisäksi käytiin tutustumassa valikoimaan kalustetoimittajan esittelytilassa, jossa sai hyvän kuvan tämän päivän tarjonnasta. Mielipiteensä ja toiveensa saivat esittää myös henkilökunta ja oppilaat heille suunnatuissa kyselyissä. Esimerkiksi värimaailma on nyt hyvin monelle mieleinen, Kujansuu kertoo.

Monitoimitaloon tehtiin myös taide­hankintoja. Taiteilijat toteuttivat teokset yhdessä luokkien 1–6 oppilaiden ja opettajien kanssa. Lähtöajatuksena oli yhdessä tekeminen, osallisuus, mosaiikki ja puu.

Kuvataiteilija Kirsi Jaakkolan teoksessa lasten metsäaiheiset lyijykynäpiirustukset on laserleikattu koivuvaneriin, jotka tuovat luonnon seinäpinnoille. Taiteilija Anniina Janssonin tekstiiliteoksessa lapsille tärkeät asiat näkyvät ryijyvaakunoissa ja kuvan­veistäjä Veijo Setälän grafiikkaveistoksessa lasten ajatukset ovat piirtyneet ihmishahmoiksi.

Vähärauman koulussa aikaisemmin opettajina toimineiden taiteilijoiden Raija Kuisman ja Kari Kuisman teoksissa lasten piirtämistä kasviaiheista ovat syntyneet valokuvateokset lattiaan ja lasiteos ikkunaan.

Liikuntasali on jaettavissa kahteen osaan. Koulun tiloilla on paljon myös iltakäyttöä. Tutustu Suomen rakennushankkeisiin RPT SMARTTiilipintaa ja värikkäitä julkisivulevyjä

Rakennuksen julkisivu on pääosin vaaleaa, beigen sävyyn taittuvaa tiiltä. Väriä rakennus­massaan tuovat siniset, vihreät ja oranssit julki­sivulevyt, jotka korostavat sisäänkäyntejä ja ikkunakenttiä. Monitoimitalon punainen kirjasto-osa erottuu selkeästi rakennuksesta. Rakennuksen katto ja ikkuna­puitteet ovat havunvihreät.

Monitoimitalon alue on kooltaan noin 16 000 neliömetriä.  

– Tontilla on laajalle rakennukselle piha- ja paikoitusalueineen niukasti tilaa. Tilanteeseen tuo helpotusta puistoon rakennettu lähiliikuntapaikka, jota voidaan hyödyntää myös ulko-opetustilana, Mikko Uotila toteaa.

Koulun toimintoja palvelevan Kapraanpuiston 130 000 euron kunnostaminen kuului hankkeeseen

– Käytössämme on nyt koko kortteli, mikä antaa paljon esimerkiksi luonnontieteeseen, joka kuuluu kuvataiteen ja liikunnan ohella koulumme painotettuihin oppiaineisiin. Ja puistoon on tulossa myös amfiteatteri, Jaana Kujansuu kertoo.

Koulua varten toteutettiin Vähärauman­tien varteen saattoliikennekaista sekä Perkon­aukiolle koulun ja päiväkodin saattoliikenteelle pysäköintialue.

Ilmanvaihdon konehuone on vesikatolla. Monitoimitaloa palvelee kuusi ilmanvaihtokonetta. Ilmaa jaetaan tarpeen mukaan. Energiatehokkuutta aurinkopaneelein

Vähärauman monitoimitalo on liitetty kauko­lämpöön. Lämpöä rakennuksessa jakavat pääasiassa patterit, sosiaalitiloissa on lattialämmitys. Katon isolla lappeella on aurinko­paneelit. Niiden laskennallinen tuotto on 16 000 kilowattituntia vuodessa, joka on noin neljä prosenttia rakennuksen vuotuisesta sähkönkulutuksesta.

– Ajatuksena on, että aurinkopaneelien tuottama energia kattaa sähkönkulutuksen talon ollessa kesäaikaan lähes tyhjillään. Tämän laskettiin olevan taloudellisin ratkaisu, että sähköä ei ylituoteta, Miika Pennanen kertoo. 

Vesikatolla olevassa ilmanvaihdon konehuoneessa on kuusi ilmanvaihtokonetta. Ne ovat LVIA-suunnittelusta vastanneen Carelia Engineering Groupin Tommi Kanervan mukaan kohtuullisen kokoisia, noin viisi kuutiota.

Rakennuksessa on tarpeenmukainen ilman­vaihto. Monitoimitalon kiinteistö­automatiikka on yhdistetty kaupungin keskitettyyn rakennusautomaatiojärjestelmään.

Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Esa Kyyrö

Sädehoitoyksikölle uudet tilat ja modernia teknologiaa

Oulun yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelmaan kuuluva sädehoitoyksikkö eli E-rakennus on otettu käyttöön. Suomen pohjoisimman sädehoitoyksikön uudet tilat ja teknologia tehostavat neljän hyvinvointialueen syöpähoitoja. Potilaita on vuosittain 1800.

E-rakennuksen ulkoseinät ovat sandwich-elementtejä, joiden pinnassa on pystyuritus. Rakennuksen molemmissa päädyissä on sisäänkäynti, ja niiden yhteydessä on kuultokäsiteltyä havupuurimaa. Julki­sivun ratkaisut ovat samankaltaisia kuin muissa OYSin lähiaikoina valmistuvissa uudisrakennuksissa.

Oulun yliopistollisen sairaalan OYS 2030 -uudistamisohjelman myötä koko OYSin rakennuskanta korvataan uudisrakennuksilla vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman kustannukset ovat noin 1,6 miljardia euroa, josta uudisrakentamisen osuus on noin 900 miljoonaa euroa. Uutta rakennetaan vaiheittain noin 200 000 brutto­neliömetriä. 

I-vaiheeseen kuuluva A-rakennus luovutetaan tilaajalle vaiheittain alkuvuodesta 2023 käyttöönottoa varten. Koko A-rakennus on luovutettu tilaajalle kesään 2023 mennessä. Siihen kiinteästi liittyvän B-rakennuksen luovutus tapahtuu vuoden 2023 loppuun mennessä. 

– Potilastyö pääsee näissä vauhtiin vuonna 2024. Sairaalan uusiin rakennuksiin liittyy paljon hienosäätöä, henkilöstön koulutuksia sekä koekäyttöjä. Hankkeen II-vaiheeseen kuuluvan F-rakennuksen valmistuminen ajoittuu vuoteen 2025, C-rakennus odottaa vielä toteuttamispäätöstä. Vuonna 2023 aloitamme vanhan rakennuskannan purkamisen valmistelutyöt, kertoo OYS 2030 -ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampio

Ulospäin yksinkertaisen näköisen E-rakennuksen riittävä säteilysuojaus on saavutettu raskasbetonilla. Valuihin käytettiin betonia noin 3400 kuutiota, josta noin 2000 kuutiota oli raskasbetonia.

Rakentuvan kokonaisuuden rinnalla heinä­kuussa tilaajalle luovutetun sädehoito­yksikön eli E-rakennuksen hieman vajaat 5000 bruttoneliöitä kuulostavat vaatimattomilta. Tampio muistuttaa kuitenkin, että rakennuksella on valtava merkitys koko pohjoisen Suomen terveydenhuollolle. 

– Suomen pohjoisimmassa sädehoitoyksikössä hoidetaan vuosittain noin 1800 potilasta. Käyttöönottovaihe alkoi heinäkuussa, ja ensimmäinen potilas tuli sisään 17. lokakuuta. Ajoitus oli siinä mielessä hyvä, että vanhan sairaalan sädehoitolaitteita olisi pian pitänyt uusia. Nyt tekniikka päästiin asentamaan suoraan uudisrakennukseen. 

E-rakennuksen luovutusaikataulu siirtyi jonkin verran, koska monimutkaiseen talotekniikkaan liittyi haasteita. OYSin syöpäosaamiskeskuksen johtaja Hanne Kuitunen sanoo, että sädehoidon toiminnot siirtyvät uusiin tiloihin kokonaisuutena vuoden loppuun mennessä, mikä helpottaa hoitohenkilöstön työtä. Potilaita puolestaan helpottaa se, että myös kuvantamistilat löytyvät samasta rakennuksesta kuin sädehoito. 

Sädehoitobunkkereiden rakenneratkaisut ovat määrittäneet pitkälle myös arkkitehtisuunnittelua. Siinä keskeistä on ollut potilaiden sujuvat hoitopolut. Kuvassa pääaula.

– Sädehoidossa tarvittavat lineaarikiihdyttimet on hankittu kymmenen vuoden palvelusopimuksella. Lisäksi vanhoista tiloista on siirretty sädehoitolaitteita, joilla on vielä edessään käyttöikää, Kuitunen kertoo.

Sädehoitoyksikkö palvelee noin 740 000 ihmisen YTA-aluetta. Siihen kuuluvat ensi vuoden alusta lähtien Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen lisäksi Kainuun, Lapin ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet. 

Aikaisemmin käytetyllä tekniikalla yksi säde­hoitokerta on kestänyt 15–20 minuuttia. E-rakennuksen yhdellä uudella laitteella hoito voidaan toteuttaa jopa 5–10 minuutissa. 

– Pystymme hoitamaan potilaita aikaisempaa tehokkaammin. Hoitoon tarvitaan kapasiteettia, sillä väestön ikääntymisen myötä syöpä yleistyy. Uusilla hoitoteknologioilla myös levinneitä syöpiä voidaan hoitaa siten, että ihminen saa lisävuosia elämäänsä, Kuitunen sanoo. 

Koko OYSin rakennuskanta korvataan uudisrakennuksilla vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman kustannukset ovat noin 1,6 miljardia euroa. Vastavalmistuneessa E-rakennuksessa on maanpäällisiä kerroksia vain kaksi, mutta rakennus on yllättävän korkea. Kerroskorkeus säteilybunkkerikerroksessa on 5,3 metriä, mikä johtuu bunkkerien valtavista kattoholveista sekä talotekniikalle varatusta tilasta.

E-rakennuksessa on kuusi sädehoitobunkkeria, joista vuoden 2023 maaliskuuhun mennessä on käytössä viisi. Vanhassa sairaalassa sädehoitolaitteita oli neljä.

– Päätös kuudennen bunkkerin käyttöönotosta tehdään 2024. Lisäksi II-vaiheen F-rakennukseen tulee tilavaraukset kahdelle sädehoitobunkkerille, Kuitunen kertoo.

Bunkkerien kattoholvien betoni kuivuu vuosia

Ulospäin yksinkertaisen näköisen E-rakennuksen suunnittelun haasteet tulivat säteily­suojabunkkereista ja kuvantamistiloista. Riittävä säteilysuojaus on saavutettu raskasbetonilla, jonka tiheysvaatimus on vähintään 3400 kiloa kuutiota kohti. Tavallisen betonin tiheys on noin 2400 ja raudoitetun betonin 2500 kiloa kuutiota kohti. Raskasbetonia varten Kiirunasta laivattiin Ouluun noin 6000 tonnia rautamalmia.  

Hoidon sujuvuutta parantaa, kun uudessa H-rakennuksessa on sädehoitotilojen lisäksi mahdollisuus magneettikuvaukseen (kuvassa).

– Paikallavalujen määrä rakennuksessa on ollut valtava. Valuihin käytettiin betonia noin 3400 kuutiota, josta noin 2 000 kuutiota oli raskasbetonia. Samankokoisen kerros­talon valuihin menee noin tuhat kuutiota betonia, kertoo kokonaisurakasta vastanneen Hartela Pohjois-Suomi Oy:n vastaava työnjohtaja Toni Päkkilä.

Maanpäällisessä tasossa sijaitsevien bunkkerien kattoholvit ovat 1100 millimetriä paksuja, seinien vastaavat mitat ovat 800–1000 mm. 

– Massiivisten rakenteiden betoni kuivuu useita vuosia, minkä vuoksi kattoholvien yläpuolelle on tehty koneellisesti tuuletettu tila. Bunkkerien ja niiden yläpuolella olevien tilojen lattialaatan välissä on noin 30 senttimetriä vaahtolasia, jossa ilma kiertää erillisessä kanavistossa poistaen kosteutta. Ratkaisun ansiosta yläpuolinen laatta voitiin valaa aikaisessa vaiheessa vaahtolasin päälle ilman erillisiä kantavia rakenteita. Lisäksi laatasta haihtuva kosteus saadaan hallitusti poistettua myös myöhemmässä vaiheessa, kertoo vastaava rakennesuunnittelija Joni Lehtonen A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä.

Bunkkereiden seinät on pinnoitettu siten, että kosteus pääsee haihtumaan myös seinärakenteista. Raskasbetonin säteilysuojausta on tehostettu sädehoidon primäärikeilan alueella teräsrakenteilla. 

Sädehoidossa tarvittavat lineaarikiihdyttimet on hankittu kymmenen vuoden palvelusopimuksella. Lisäksi vanhoista tiloista on siirretty sädehoitolaitteita, joilla on vielä käyttöikää.

– Kattoon ja seiniin on asennettu 100–300 mm:n vahvuudelta umpiterästä. Suojaus on rakennettu 100 x 100 mm:n terästangoista, jotka on limitetty toistensa kanssa. Teräksellä tehty lisäsuojaus sijoitettiin vain säteilyn primäärikeilan alueelle. Alueen laajuus tarvittavine turvaetäisyyksineen tarkistettiin sairaalafyysikoiden kanssa, Lehtonen sanoo.

Bunkkereiden yläpuolella toisessa kerroksessa on konehuoneita, toimistotiloja, PET-CT-kuvantamisen tila ja brakyterapia­tila. PET-CT-tilan säteilysuojaus toteutettiin tavallisella betonilla ja brakyterapiatilan raskasbetonilla. 

– CT-kuvaustilassa suojaukseen on käytetty kipsilevyä, johon on laminoitu kolmen millimetrin paksuinen lyijykerros. MRI-kuvantamisen tila puolestaan on suojattu häiriöiden eliminoimiseksi Faradayn häkillä, joka estää ulkopuolisen radiotaajuussäteilyn tulemisen kuvaushuoneeseen, Joni Lehtonen kertoo.

Sädehoitotilojen alla on maanvarainen laatta, mutta muiden tilojen alla kellari­kerros on käytössä. Sinne on sijoitettu muun muassa teknisiä tiloja, kuten muuntamo ja sprinklerikeskus. Kellarikerroksessa on lisäksi 30 senttimetrin paksuisilla betonirakenteilla suojattu tila, jossa käsitellään radio­aktiivisia aineita. 

Erityisen tehokas magneettikuvauspaikka on toteutettu Faradayn häkkiin. Se on sähköä johtavasta materiaalista valmistettu yhtenäinen kuori, jota sähkömagneettinen kenttä ei läpäise suuntaan eikä toiseen.

Muuntamossa tulevaisuudessa tehtävät laitevaihdot on otettu huomioon rakenneratkaisuissa.

– Yksi muuntaja painaa noin 5000 kiloa. Rakennuksen elinkaaren aikana muuntajia on todennäköisesti vaihdettava. Aulan lattiassa on betonielementtilaatta, joka voidaan nostaa ylös, kun sähköpääkeskuksessa oleva muuntaja täytyy vaihtaa. Rakennuksen väli­pohjaan on laatan nostoa varten asennettu teräspalkki, johon voidaan kiinnittää nosturi.

Lehtosen mukaan yksi haaste työssä oli se, että suunnitteluvaiheessa ei tiedetty, millaiset jalustat sädehoitolaitteille pitäisi tehdä. 

– Laattaan jätettiin jalustoille myöhemmin valettavat alueet. Laitteiden jalustoihin asennettiin kehikko, jonka suoruusvaatimukset ovat äärimmäisen tiukat. Rakennesuunnittelussa on pitänyt huomioida myös tutkimus- ja hoitolaitteiden paino sekä haalausreitit. Esimerkiksi MRI-kuvauslaite painaa noin 8000 kiloa, Lehtonen sanoo. 

E-rakennuksessa on kuusi sädehoitobunkkeria, joista vuoden 2023 maaliskuuhun mennessä on käytössä viisi. Päätös kuudennen bunkkerin käyttöönotosta tehdään vuonna 2024. Kaupunginsairaalan ja pysäköintitalon välissä

OYSin uusia sairaalarakennuksia toteutetaan allianssimallilla, mutta E-rakennus vietiin läpi kahteen osaan jaettuna kokonaisurakkana. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluivat runkotyöt vesikattoon saakka, toiseen sisätyöt. Hartela voitti kilpailutuksen molemmat vaiheet. Ykkös­vaiheen työnjohdosta vastasi Rauno Ronkainen, kakkosvaiheen Toni Päkkilä.

– Rakennuspaikka Oulun kaupunginsairaalan ja pysäköintitalon välissä oli erittäin ahdas. Ahtaus aiheutti monia järjestelyjä, sillä viereiset rakennukset olivat käytössä koko rakentamisen ajan. Lisäksi alueen muu sairaalarakentaminen vaikutti työmaan järjestelyihin, Päkkilä kertoo.

Päkkilän mukaan töitä helpotti se, että maaperä ei vaatinut paalutuksia tai stabilointeja.

Suomen pohjoisimmassa sädehoitoyksikössä hoidetaan vuosittain noin 1800 potilasta. Käyttöönottovaihe alkoi heinäkuussa, ja ensimmäinen potilas tuli sisään 17. lokakuuta. Kuvassa potilaan valmistelutiloja.

– Suurin haaste pohjatöiden aikana oli se, että rakennuksen kaivanto sijoittui aivan pysäköintitalon viereen. Perustamistaso oli huomattavasti syvemmällä kuin parkkihallin anturat. Pysäköintihallin puoleinen sivu pitikin pontata teräspaaluilla sortumien estämiseksi. 

Päkkilä sanoo, että urakoitsijan näkökulmasta tilojen rakentaminen sädehoitoyksikön tarpeisiin on kaukana tavallisen asuinkerrostalon urakoinnista. Esimerkiksi työskentely raskasbetonin kanssa on erilaista tavalliseen betoniin verrattuna. 

– Sitä ei kärsi tiivistää niin paljon kuin tavallista betonia, ettei raskas aines painu valun pohjalle. 

Myös talotekniikan määrä rakennuksessa on Päkkilän mukaan poikkeuksellisen suuri. Ilmanvaihto hoidetaan neljällä koneella.

Sisustuksessa ovat esillä suomalainen metsä- ja suoluonto sekä niiden eläimet. Kuvassa henkilökunnan taukotiloja.

– Kun samoihin tiloihin asennetaan vedot sprinklerille, lämmölle, sähkölle, jäähdytykselle ja ilmanvaihdolle, asennusjärjestyksen on oltava selkeästi tiedossa. Lisäksi varavoimakone on rakennuksen ylimmässä kerroksessa ja sähköpääkeskus kellarikerroksessa, minkä vuoksi talotekniikan joukkoon piti sovittaa pitkät kaapeloinnit, Toni Päkkilä toteaa.

Tutustu Suomen rakennushankkeisiin RPT SMARTBunkkerit määrittivät arkkitehdin työtä

E-rakennuksen ulkoseinät ovat sandwich-elementtejä, joiden pinnassa on pystyuritus. Rakennuksen molemmissa päädyissä on sisäänkäynti, ja niiden yhteydessä on kuultokäsiteltyä havupuurimaa. Julki­sivun ratkaisut ovat samankaltaisia kuin muissa OYSin lähiaikoina valmistuvissa uudisrakennuksissa. 

Rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut työyhteen­liittymä, johon kuuluvat Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy, Arkkitehti­toimisto Lukkaroinen Oy, UKI Arkkitehdit Oy. Sama työyhteen­liittymä on mukana myös muissa OYS 2030 -hankkeissa.

– Sädehoitobunkkereiden rakenneratkaisut ovat määrittäneet pitkälle myös arkkitehtisuunnittelua. Ulospäin huomiota kiinnittää se, että maanpäällisiä kerroksia on vain kaksi, mutta rakennus on yllättävän korkea. Kerroskorkeus säteilybunkkerikerroksessa on 5,3 metriä, mikä johtuu bunkkerien valtavista kattoholveista sekä talotekniikalle varatusta tilasta. Myös sädehoitolaitteet vaativat yläpuolelleen tilaa, kertoo pääsuunnittelija Kimmo Mansisto Uki Arkkitehdit Oy:stä.

H-rakennuksesta on yhdyskäytävä viereiseen sairaalarakennukseen.

Suunnittelutyö aloitettiin alkuvuodesta 2019, ja tulevat käyttäjät olivat tiiviisti mukana niin tilojen kuin logistiikan suunnittelu­prosessissa. Suunnitteluvaihe oli Mansiston mukaan tiivis, sillä maarakennus­työt tontilla aloitettiin keväällä 2020. 

Sisätilojen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että potilaiden hoitopolut ovat sujuvia. 

– Erityistä huomioita suunnittelussa kiinnitettiin esteettömyyteen, jossa ratkaisuja tarkasteltiin myös muiden kuin liikuntaesteisten näkö­kulmasta, Mansisto kertoo.

Taide ja luontoteemat ovat vahvasti esillä. Mansiston mukaan luontoon liittyvien taide- ja sisustuselementtien nähdään tuovan tukea toipumiseen.

– Sisustuksessa ja taiteessa ovat esillä suomalainen metsä- ja suoluonto sekä niiden eläimet. Suunnittelussa on ollut mukana Metsähallitus. Aulatiloihin on sijoitettu taiteilija Jussi Valtakarin eläinaiheisia puureliefejä, joiden yhteydessä olevien QR-koodien avulla voi lukea lisätietoa eläimistä. Rakennuksesta löytyy myös taiteilija Pälvi Hannin eläinaiheista taidegrafiikkaa, ja luonto on huomioitu värien ja materiaalien valinnoissa.

Teksti: Timo Sillanpää | Kuvat: Timo Heikkala

Forecon: Korjaustarpeen mallinnus näyttää tulevat korjausinvestoinnit

Tiedolla johtamisen rooli kiinteistöliiketoiminnassa tulee kasvamaan tulevaisuudessa yhä suuremmaksi. Nykyisen rakennuskannan vanhetessa laajemmat korjaamiseen liittyvät investointitarpeet tulevat ajankohtaiseksi aiempaa useammalla kiinteistöomistajalla, toteaa rakennusmarkkinoiden seurantaan ja analysointiin erikoistunut Forecon Oy. 

Suuri osa vuokra-asuntoyhtiöiden ARA-asunnoista on rakennettu 1990-luvulla, ja kiinteistöomistajien on Foreconin mukaan syytä varautua kasvaviin korjausinvestointeihin.

Kiinteistösijoitus- ja vuokra-asunto­yhtiöistä puhuttaessa toiminnan kannattavuus on usein vaakalaudalla varsinkin yksittäisten kohteiden osalta, kun suuremmat peruskorjaushankkeet tulevat ajankohtaiseksi. 

– Onkin tärkeää, että oman kiinteistöomaisuuden nykytila tiedostetaan riittävän ajoissa, jotta tuleviin investointitarpeisiin ehditään varautumaan oikealla tavalla ja riittävän ajoissa, Forecon Oy:n asiantunija Timo Koskinen sanoo. Forecon on vuosia tutkinut rakennetun ympäristön korjaus­tarpeen kehittymistä, jonka pohjalta on kehitetty etenkin kiinteistöomistajille suunnattu työkalu oman kiinteistöportfolion analysoimiseen. 

Korjaustarve on muutakin kuin peruskorjausta

Pohjimmiltaan tarve korjata muodostuu rakennuksille, sen osille sekä materiaaleille niille asetettujen tavoitteiden ja vaatimusten pohjalta. Korjaustarve realisoituu, kun rakennusosa tai sen materiaali ei enää pysty täyttämään sille asetettuja toiminnallisuuksia, jolloin voidaan puhua käyttöiän päättymisestä. 

– Käyttöikää ei kuitenkaan pidä sekoittaa tekniseen ikään, joka viittaa ainoastaan vanhenemisesta tai kulumisesta johtuvaan korjaustarpeen muodostumiseen. Teknisen iän lisäksi rakennusosan, -järjestelmän tai materiaalin korjaustarpeeseen vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten toiminnallisten vaatimusten muutokset tai vaikka ekologisuutta parantavat energiansäästötavoitteet, Koskinen toteaa. 

Korjaustarvetta arvioitaessa huomio kiinnittyy usein teknisiin vaatimuksiin ja sitä kautta muodostuvaan korjaustarpeeseen. Tätä voidaan pitää ymmärrettävänä, sillä teknisten ominaisuuksien vaatimustasot ovat helposti määritettävissä, ja ne usein asettavat takarajan, jolloin kohde on viimeistään korjattava. Vesikaton vuotaessa se ei enää täytä sille asetettuja teknisiä vaatimuksia ja korjaustarve on jo realisoitunut. 

– Toisaalta taas sisätilojen korjaustarve muodostuu usein toiminnallisten ja esteettisten vaatimusten muuttuessa; keittiökaappeja ei useinkaan vaihdeta koska niissä olisi teknisesti vikaa, vaan tarpeet visuaalisuuden ja toiminnallisuuden osalta ovat vuosien saatossa muuttuneet. Tällöin korjaustarvetta on vaikeampi arvioida, sillä vaatimustason asettaminen on subjektiivista, Timo Koskinen sanoo. 

Korjaustarvetta arvioitaessa ei pidä myöskään unohtaa kunnossapito- ja vuosikorjauksia eikä huollon roolia, jotka aiheuttavat suuren osan korjaamiseen käytettävistä kuluista. Rakennusosia korjataan sekä huolletaan paljon jo ennen peruskorjausta, jonka lisäksi nämä toimenpiteet myös määrittävät esimerkiksi peruskorjauksen ajankohtaa. Hyvänä pidetyn kiinteistön korjaustarve realisoituu todennäköisesti huomattavasti myöhemmin kuin kohteen, jonka kunnossa­pidosta on vuosien varrella tingitty. 

Korjaustarvemallinnuksen mahdollisuudet 

Kun tiedetään, mikä korjaustarvetta aiheuttaa, sitä pystytään myös mallintamaan ja toimen­piteitä tarkastelemaan erillisesti. Etenkin teknisistä vaatimuksista aiheutuva korjaustarve pystytään arvioimaan varsin tarkasti, kun jokaiselle rakennusosalle ja niiden materiaaleille on määritetty tekninen ikä. Myös muista syistä muodostuvaa korjaustarvetta pystytään mallintamaan, mutta eri tavalla. Esimerkiksi keittiöiden korjaustarpeen muodostumisessa on tutkittava tilastollisesti ja kokemusperäisesti sitä, kuinka pitkään keittiöt keskimäärin täyttävät käyttäjän asettamat vaatimukset vaikkapa toiminnallisuuden osalta. 

– Korjaustarpeen mallintaminen toimen­piteittäin on erinomainen työkalu selvitettäessä tarkemmin esimerkiksi kiinteistöomistajien kohteiden tulevia investointitarpeita keski­pitkällä ja pitkällä aikavälillä, Koskinen sanoo. 

Koskisen mukaan toimiva korjaustarvemallinnus avaa täysin uusia mahdollisuuksia tarkastella korjausrakentamisen sisältöä ja riittävyyttä sekä varautua strategisella tasolla muun muassa kasvavaan perusparannustarpeeseen jo varhaisessa vaiheessa. 

– Forecon määrittää korjaustarpeen kiinteistöomistajan kohteiden ominaisuuksien mukaan huomioiden muun muassa kohteiden laajuus sekä rakenne- ja julkisivu­materiaalit, jonka ansiosta laskennan loppu­tulokset ovat luotettavia, Timo Koskinen toteaa.

Suuret ja kalliit korjaukset 

Korjaamisen ajoittaminen ja korjaamisen pidemmän aikavälin suunnittelu nousee yhä tärkeämmäksi, kun korjaamisen volyymi niin kansantaloudessa kuin yksittäisillä toimijoilla nousee ja tulee pysymään suurena. Vanhenevassa rakennuskannassa korjaamisen osuus kiinteistöomistajien kustannuksista kasvaa ja taloudellisesti haastavin ajankohta ajoittuu noin 40–60 vuoden ikään, jolloin suurimmat kor­jaukset realisoituvat. 

– Korjaamisen oikea-aikaisella ajoittamisella saadaan merkittäviä teknisiä ja taloudellisia hyötyjä ja oikein ajoitetulla korjaamisella investointien määrä pystytään pitämään alhaisemmalla tasolla, Foreconin asiantuntija Timo Koskinen toteaa.

Samanaikaiset, laajat perus­korjaushankkeet saattavat ajaa yksittäisen taloyhtiön tai pienemmän vuokra-asuntoyhtiön taloudellisiin ongelmiin, kun muun muassa riittävän suuren rahoituksen saaminen saattaa vaikeutua. 

– Korjaamisen haasteet korostuvat etenkin alueilla, joissa on paljon vanhaa asunto­kantaa ja asuntojen kysyntä on heikkoa, jonka seurauksena kiinteistöomistajien tulee yhä useammin arvioida korjaamisen taloudellista kannattavuutta, Koskinen sanoo.

Kiinteistötarjontaa ja tarkemmin etenkin asuntotarjontaa joudutaan Foreconin mukaan  tulevaisuudessa sopeuttamaan muun muassa purkamalla tai muokkaamalla asuntoja eri käyttäjäryhmille tai muuhun käyttöön.

Ruukinrannan ilme Aurajoen rannassa kirkastuu

Aurajoen jokimaisemassa sijaitsevassa Asunto Oy Ruukinrannassa toteutetaan julkisivu- ja parvekeremontti, jossa julkisivu verhoillaan keraamisilla suurlaatoilla. Saneeraus tehdään vaalien talojen alkuperäistä ilmettä. Remontin ansiosta kiinteistön energiatehokkuus kasvaa merkittävästi.

Asunto Oy Ruukinrannan julkisivu- ja parvekekorjauksen rima on korkealla. Taloyhtiön kaksi rakennusta sijaitsee kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla Aurajoen jokimaisemassa. Itäisen Rantakadun varrella olevat talot on suunnitellut Turun merkittävimpiin arkkitehteihin kuulunut Pekka Pitkänen. Hänen käden jälkensä näkyy monissa 1960–70-luvun asuinkerrostaloissa.

Ruukinrannan seitsemänkerroksiset talot ovat valmistuneet vuonna 1965. Vierekkäisissä taloissa on seitsemän porrashuonetta ja 121 asuinhuoneistoa, lisäksi katutason kerroksessa on liikehuoneisto. Talojen kerrosala on 9195 neliömetriä, josta huoneistoalaa on 6190 neliömetriä.

Isännöitsijä Teijo Hietanen Varsinais-Suomen Isännöintitalo Oy:stä ja asunto-osake­yhtiön hallituksen jäsen Risto Aaltonen kertovat, että remontti lähti liikkeelle vuonna 2019, jolloin hallitus teki päätöksen kuntotutkimuksesta.

– Talojen valkobetonielementti oli niin sanotusti nähnyt parhaat päivänsä ja oli paikoin rapautunut. Ikkunoita oli vuosien varrella osittain uusittu, mutta etenkin joenpuoleiset ikkunat ja parvekkeiden ovet olivat huonossa kunnossa. Kuntotutkimuksen jälkeen yhtiökokous antoi hallitukselle valtuudet edetä hankesuunnitteluun.

Hankkeen rakennuttajakonsulttina toimii Jyrki Alonen RTC Vahanen Turku Oy:stä.

– Kuntotutkimuksen mukaan korjaustarve oli ilmeinen, mistä toki kertoo myös rakennuksen ikä. Isoja ongelmia ei kuitenkaan ollut, joten hankkeen valmistelussa ja suunnittelussa voitiin edetä kiirehtimättä tavoitteena tilaajan toivoma laatutaso, Alonen sanoo.

Ruukinrannan ARA-tukeen kelpaava energiaremontti koostuu julkisivu- ja parvekeremontista sekä lämmöntalteenottojärjestelmän asentamisesta koneelliseen poistoilmanvaihtoon. Rakennusten E-luku vaihtuu G:stä C:ksi. Keraaminen suurlaatta on pitkäikäinen

Ruukinranta on Jyrki Alosen mukaan tyypillinen arkkitehti, professori Pekka Pitkäsen suunnittelema funktionaalinen asuinrakennus, jossa on nauhamainen parveke- ja ikkunalinja sekä hillitty värien käyttö.

– Hankesuunnitteluvaiheessa käytiin vuoro­puhelua kaupungin rakennusvalvonnan ja museo­keskuksen kanssa julkisivusta. Taloyhtiö olisi halunnut kasvattaa parvekkeiden kokoa, mutta sitä ei hyväksytty, koska se olisi rikkonut rakennuksen alkuperäisen ilmeen. Lisäksi keskusteltiin julkisivumateriaalista ja laattojen koosta.

Neuvottelujen jälkeen päädyttiin keraamiseen suurlaattaan, joka on valkoinen, kuten rakennuksen betonijulkisivut ovat aikoinaan olleet. Ruukinranta on ensimmäinen kerrostalokohde Turussa, jonka julkisivu verhoillaan suurlaatalla.

– Keraaminen suurlaatta on hankintahinnaltaan arvokkaampi kuin muut materiaalivaihto­ehdot, mutta sen elinkaarikestävyys on parempi, Jyrki Alonen kertoo. 

Pitkäikäinen laatta kestää hyvin muun muassa vaihtelevat sääolosuhteet, ja sen ulkonäkö pysyy hyvänä vuosien saatossa.

Kun hankesuunnitelman ja neuvottelujen kautta oli päätetty suurista linjoista, antoi yhtiö­kokous taloyhtiön hallitukselle luvan alkaa suunnitella ja kilpailuttaa julkisivu- ja parveke­remonttia. Hankkeen arkkitehtuuri- ja rakennussuunnittelusta sekä valvonnasta vastaa Vahanen.

– Taloyhtiössä on kaikki remontit tehty periaatteella, että tehdään kunnolla tai ei tehdä ollenkaan. Näin toteutettiin aikoinaan perinteinen putkiremontti ja samoin tehdään tämä julkisivusaneeraus. Yhtiökokouksissa ei ole jouduttu äänestämään vaan hallituksen esitykset on hyväksytty yksimielisesti, Risto Aaltonen antaa kiitokset osakkaille.

Ruukinrannan julkisivu- ja parvekeremontin kustannusarvio on noin viisi miljoonaa euroa, johon saadaan ARA:lta energia-avustusta.

Vanha betonijulkisivu ja eristeet on purettu, uusia eristeitä asennetaan ja sisäkuoren tiiveys varmistetaan. Eristeiden päälle tulee alumiinirunko, johon kiinnitetään keraamiset suurlaatat. Energiatehokkuus kasvaa

Julkisivu-, parveke- ja ikkunaremontin ansiosta rakennuksen energiatehokkuus kasvaa. Uuteen julkisivuun asennetaan yhteensä 225 millimetrin verran lämmöneristettä. Vanhat ikkunat ja parvekeovet vaihdetaan nykyaikaisiin ja energiatehokkaisiin puualumiini-ikkunoihin ja -oviin, jotka eristävät hyvin myös ääntä. Tämä on tärkeää, koska kiinteistö sijaitsee vilkkaan kadun varrella.

Energiatehokkuuden paranemisesta kertovat yleispätevät luvut. Jyrki Alosen mukaan 1960-luvun kerrostalon julkisivun lämmöneristävyyden U-arvo on tyypillisesti noin 0,45, ja kun tehdään nykymääräysten mukaan saneeraus, alenee se noin 0,17:ään. Muutos on merkittävä ja näkyy energiankulutuksessa: rakennuksen E-luku paranee luokasta G luokkaan C.

Oleellisena osana Ruukinrannan energiatehokkuuden kasvattamiseen kuuluu erikseen toteutettava lämmön talteenottojärjestelmä. Kiinteistössä on koneellinen poistoilmanvaihto.

Kun julkisivu- ja parvekeremontti lyötiin lukkoon syksyn 2021 yhtiökokouksessa, valtuutettiin samalla hallitus tilaamaan lämmön talteenottojärjestelmä enintään 200 000 eurolla.

– Järjestelmää kilpailutettaessa halvin tarjous oli 260 000 euroa, joten asia menee uudelleen päätettäväksi korotetulla summalla. Lämmön talteenoton takaisinmaksuajaksi on laskettu noin yksitoista vuotta, isännöitsijä Teijo Hietanen kertoo.

Suurlaatan asentaminen vaatii osaamista

Rakennuttajakonsultti Jyrki Alonen toteaa keraamisen suurlaatan olevan vielä harvinainen julkisivumateriaali Suomessa etenkin asuin­kerrostaloissa. Projektiin olikin tärkeätä saada urakoitsija, jolla on sen asentamisesta kokemusta, jotta voidaan varmistaa toteutuksen laatu.

Kilpailutuksen jälkeen pääurakoitsijaksi valittiin TEH Yhtiöt Oy, joka urakoi Turun yliopistonmäelle viime keväänä valmistuneen Aurumin julkisivun.

Projektipäällikkö Julius Yrttiaho TEH Yhtiöistä kertoo Ruukinrannan urakan alkaneen vanhan betonijulkisivun ja eristeiden purkutöillä tammikuussa 2022. Ensimmäisenä saneerataan Itäinen Rantakatu 54:ssä sijaitseva talo, jonka jälkeen siirrytään 52:n taloon. Urakka-aika on neljätoista kuukautta, joten valmista on aikataulun mukaan huhtikuussa 2023.

Taloyhtiössä on kaikki remontit tehty periaatteella, että tehdään kunnolla tai ei tehdä ollenkaan, sanovat isännöitsijä Teijo Hietanen (oik.) ja hallituksen jäsen Risto Aaltonen. Kuva: Irene Murtomäki

Uuteen julkisivuun asennettavan lämmöneristeen lisäksi sisäkuoren tiiveys varmistetaan. Tämän jälkeen seinään asennetaan alumiinirunko, johon kiinnitetään suurlaatat. Näistä laajimmat ovat kooltaan 1,40 x 2,8 metriä.

Kun tavanomainen julkisivulaatta voidaan asentaa käsin, tarvitaan massiivisen suurlaatan asennukseen nostokalustoa. Laatat siirretään paikoilleen imukupein.

– Suurlaatta painaa 40 kiloa neliömetriä kohti. Eli Ruukinrantaan tulevat suurimmat laatat ovat noin 180-kiloisia, Yrttiaho toteaa.

Koko julkisivu saa uuden verhouksen lukuun ottamatta parvekkeiden taustaseiniä, jotka kunnostetaan tarvittavilta osin.

Aurajoen puolella olevien sisäänvedettyjen parvekkeiden betoniset kaiteet puretaan. Parvekelaatalle tehdään niin kutsuttu raskas betonikorjaus, jossa vaurioituneet kohdat piikataan ja paikataan, laatta hiekkapuhalletaan ja toteutetaan uusi pintavalu. 

– Parvekkeiden seinäpieliä ja etureunaa kasvatetaan paikallavaluna noin 150 millimetriä, jotta ne tulevat uuden julkisivun kanssa samaan tasoon. Uuteen parvekekaiteeseen tulee alumiini­runko ja levy, johon tulee laattaverhous. Julki­sivujen ja parvekekaiteiden laattalinja kulkee nauhamaisena läpi talon.

Parvekkeille asennetaan myös lasit, mikä osaltaan lisää energiatehokkuutta. Lisäksi parvekkeille tehdään viemäröinti- ja sähkö­varaus, että osakas voi halutessaan asennuttaa ilmalämpöpumpun.

Ikkunoiden ja parvekeovien lisäksi uusitaan porrashuoneiden ulko-ovet ja autotallien ovet. Rakennusten vesikate pinnoitetaan.

Talojen pihavalaistusta uusitaan. Valaistus lisää paitsi viihtyvyyttä myös esteettömyyttä, kun kulkuväylillä ja ovien edustoilla on riittävästi valoa. Esteettömyyteen liittyy myös uusien ulko-ovien sähköinen avaus. Hankkeen ilmanvaihto- sekä sähkö- ja valaistusuunnittelusta vastaa Vahanen.

Lippulaiva turkulaisessa korjausrakentamisessa

– Ruukinranta on lippulaiva turkulaisessa korjausrakentamisessa. Remontin valmistuttua Aurajoen rannassa on tyylikäs kokonaisuus, jonka saneerauksessa on kunnioitettu hienosti alkuperäistä ilmettä, rakennuttajakonsultti Jyrki Alonen toteaa.

Energiatehokkuuden parantaminen tukee ekologisuutta, mutta myös julkisivumateriaalina käytettävä keraaminen laatta lisää kiinteistön ympäristöystävällisyyttä. Laatalla on nimittäin ilmaa puhdistava vaikutus siinä olevan Active-pinnoitteen ansiosta.

– Italiasta toimitettava laatta on hiilineutraali kahden vuoden käytön jälkeen. Ruukinrannan julkisivu tulee toimimaan yhtä lailla hiilinieluna kuin noin kolme hehtaaria metsää, Risto Aaltonen kertoo.

Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Aki Aro